Sanotaan, että lukion pitkä matematiikka antaa Suomessa erittäin hyvät eväät matematiikan opiskeluun. Joissakin tapauksissa opiskelupaikan saaminen lukion jälkeen voi olla taattu, jos takana ovat lukion pitkän matematiikan menestyksekkäät opinnot. Matemaattisille aloille ei aina riitä kovin suurta hakijamäärää, vaikka pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa keskuksissa kilpailu toki onkin kovempaa. Usein opiskeluluvut kertovat, että matematiikka on todella tärkeässä roolissa monellakin alalla yliopistossa. Jos suoritettuna on siis lukion matematiikan laaja oppimäärä, voi olla, että se on aikanaan ollut yksi parhaista tehdyistä valinnoista. Kannattaa siis pohtia avoimin mielin ja rohkeasti, miten lukion matematiikan suorituksia voisi hyödyntää. Matematiikkaa voi opiskella periaatteessa kuka tahansa, mutta perustaidoista ja luontaisesta matemaattisesta lahjakkuudesta on silti ehdottomasti hyötyä.
Onko matematiikka tarkoitettu vain erityisen lahjakkaille?
Joskus tuntuu siltä, että matematiikka on tarkoitettu vain siinä luontaisesti lahjakkaille ihmisille. On totta, että toisille matemaattinen ja looginen ajattelu on helpompaa kuin toisille. Siksi ne, jotka kiinnostuvat matematiikasta, omaavat jo jonkinlaista kapasiteettia matemaattisten taitojen kehittämiseen. Epätoivoon ei kuitenkaan kannata vaipua, vaikka matematiikka vaikuttaisikin vaikealta. Harjoittelu ja pitkäjänteinen asioiden opiskelu on valttia tämän tieteen alan kohdalla. Eri ihmiset oppivat eri tahtiin, mutta jokaisella on siihen varmasti ainakin jonkinlaiset mahdollisuudet. Jokaisen matemaatikon taustalla on joka tapauksessa lukemattomia tunteja kovaa työtä kaavojen ja yhtälöiden parissa.
Lahjakkuudesta on toki hyötyä, ja myös Suomessa on todellisia matematiikkaneroja, mutta mikään ehdoton edellytys se ei ole alalla pärjäämisen kannalta. Moni asia riippuu myös omasta harjoittelukapasiteetista, ja mielenkiinnosta jatkaa matematiikan parissa.
Moni opiskelee matematiikkaa myös sivuaineena puhtaasti käytännön syistä. Esimer
kiksi tilastotiede on osaamisalue, jota tarvitaan hyvin monilla aloilla. Monissa tiedekunnissa tilastotieteen perusteet kuuluvat osaksi pakollisia perusopintoja. Matematiikkaa opiskelee siis hyvin moni opiskelija yli tiedekuntarajojen. Siten matematiikka ei välttämättä aina ole pääosassa, vaan se on ikään kuin työväline muiden päämäärien saavuttamiseksi. Myös fysiikan ja kemian aloilla tarvitaan paljon matemaattista osaamista. Ei varmastikaan ole olemassa yhtään sellaista alaa, joka ei millään tavalla hyödynnä matematiikkaa. Tilastotiede on kuitenkin yleisimmin sovellettu matematiikan osa-alue, ja sitä käytetään ahkerasti esimerkiksi yhteiskuntatieteellisillä aloilla.
Omat kyvyt selviävät vain kokeilemalla
Etukäteen ei välttämättä ole mahdollista tietää, mikä ala itselle lopulta sopii ja mikä ei. Matematiikkaa voi opiskella helposti esimerkiksi avoimessa yliopistossa, ja tarjolla on useita erilaisia kokonaisuuksia ja kursseja. Jos pohjalla on jo vahva matematiikka lukioajoilta, ja ala kiinnostaa, ovat mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseksi erinomaiset. Turhaa opiskelua ei ole olemassa, ja matematiikan opiskelu on varmasti aina hyödyllistä monella tapaa.
Voi kuitenkin olla, että ratkaiseva päätös tapahtuu jo nuoruudessa, kun lukiossa valitaan pitkän ja lyhyen matematiikan välillä. Pitkä matematiikka on usein edellytyksenä, tai ainakin suuren valttikorttina esimerkiksi lääketieteelliseen tiedekuntaan, sekä yllä mainittujen fysiikan ja kemian aloille haettaessa. Pitkän matematiikan valitseminen saattaa siis olla hyvin tärkeä tekijä tulevaisuuden kannalta, ja suurella osalla yliopisto-opiskelijoista se onkin suoritettuna, mikä pätee myös esimerkiksi humanistisella puolella. Matematiikan opiskelu toisen asteen opinnoissa ei siis välttämättä tarkoita sitä, että yliopistolla tulisi opiskella puhdasta matematiikkaa, mutta se saattaa kuitenkin indikoida monia asioita, ja antaa loistavia eväitä yliopisto-opiskeluun. Ainakaan matematiikan opiskelusta ei koskaan ole haittaa, ja lukion pitkää matematiikkaa arvostetaankin erittäin paljon.